Tervetuloa kuvittelumatkalle reilun vihreän siirtymän tulevaisuuteen!

Tieteiden yön tapahtumabanneri. Tapahtumaa vietetään 22.1.2026.

Ilmastonmuutos ja luontokato pakottavat yhteiskuntamme pyrkimään kohti vihreää siirtymää. Uhkana on, että muutokset synnyttävät eriarvoisuutta ja ristiriitoja. Voimme vielä vaikuttaa siihen, millaisia muutokset ovat ja miten ne toteutetaan. Tule Tieteiden yönä keskustelemaan tutkijoiden kanssa vihreän siirtymän reilusta ja oikeudenmukaisesta edistämisestä ja tunnustelemaan, miltä toivottu tulevaisuus tuntuu kehossa! Aika: 22.1.2026 klo 18.00–19.30 Paikka: Suomen Laki -sali, Porthania, Helsingin yliopisto (Yliopistonkatu 3) Järjestäjät: Just … Lue lisää

Kohtuuden ääni: Miten Whamageddon auttaa elämään kestävästi ja pelastamaan planeetan?

Christmas bauble in the Christmas tree. Picture: Unsplash.

Joulukuussa miljoonat ihmiset ympäri maailmaa valmistautuvat Whamageddoniin – jouluiseen selviytymispeliin, jossa pelaajat yrittävät välttää kuulemasta alkuperäistä Wham!-yhtyeen Last Christmas -hittiä ennen aattoyötä. Vaikka tämä saattaa ensin vaikuttaa yhdeltä viraalitrendiltä jossain lankutuksen ja TikTok-tanssin opettelun välimaastossa, Whamageddonin pelaaminen voi itse asiassa olla erinomainen keino plaanetan ja hyvinvointimme pelastamiseksi. Pelin säännöt Säännöt ovat yksinkertaiset: selviydy joulukuun ensimmäisestä … Lue lisää

Kohtuutalous hillitsee ylikulutusta luonnon kantokyvyn rajoissa

Abstrakti luontokuva, jonka on kuvannut Kristiina Korjonen-Kuusipuro.

Annoimme yhdessä ympäristöoikeuden professori Niko Soinisen kanssa lausunnon eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Ylikulutus-ohjausryhmälle rakenteellisen ylikulutuksen ratkaisemisesta kohtuutalouden keinoin. Suomi on yksi Euroopan eniten kuluttavista maista; kulutuksemme ylittää luonnon kantokyvyn noin nelinkertaisesti. Rakenteellinen ylikulutus on maamme kestävyyden suurin este. Se elää syvällä yhteiskuntamme perustassa ja näkyy arjessamme esimerkiksi lihaa suosivana ruokakulttuurina, vapaa-ajan lentomatkailuna, autokeskeisenä liikennejärjestelmänä ja metsien ylikäyttönä. … Lue lisää

Elämän kokemuksellinen täyteys on yksi sivistyksen päämääristä

“Kun kuluttaminen menettää merkitystään elämän ihanteena, avautuu mahdollisuus löytää entistä rikkaampia sisältöjä omalle olemassaololle.” Näin kirjoittaa Arto O.Salonen artikkelissaan Sivistysyhteiskunnan idea. Kirjoituksessa Salonen pohtii ei-materiaalisen maailman ja ihmisen hyvinvoinnin yhteyttä, ja sitä mitä hyvä elämä pohjimmiltaan tarvitsee?  Tätä perustavanlaatuista kysymystä Salonen avaa suhteessa sivistysyhteiskunnan tarkoitukseen. Yhteisöt ja yhteiskunnat ovat syntyneet, jotta voisimme saavuttaa jotakin sellaista … Lue lisää

Tulevaisuusperintöverstaat kutsuvat luomaan yhdessä tulevaisuusperintöjä ja kohtuusratkaisuja

SISU-tutkimushankkeessa järjestetyt tulevaisuusperintöverstaat ovat tarjonneet tiloja kohtaamisille, jotka ovat haastaneet kuvittelemaan ja kuuntelemaan visioita nykyisyydestä poikkeavista tulevaisuuksista ja aktivoimaan kohtuuteen perustuvia tulevaisuusperintöjä eli taitoja, joiden avulla edesauttaa toivottavien, kestävämpien tulevaisuuksien toteutumista. Kuvittele itsesi museoon, syventymään näyttelyyn, joka kertoo tavallisen ihmisen elämästä viisikymmentä tai sata vuotta sitten. Osa näyttelyssä esitetyistä toimintatavoista ja arjen käytänteistä aiheuttaa toiveita … Lue lisää

Haluatko kokea kohtuutta? – Dialoginen lähestymistapa kohtuullisempaan tulevaisuuteen

Väitöskirjatutkija Rasmus Sihvonen tutkii kohtuuden käsitettä kokemuksesta kumpuavana ilmiönä. Tutkimuksessaan hän järjestää dialogeja, joissa osallistujat pääsevät yhdessä keskustelemaan kohtuuden kokemuksistaan ja pohtimaan, mitä muutos kohti kohtuullisempaa tulevaisuutta vaatisi. Elämme aikaa, jona hyvinvoinnin lupaus vaikuttaisi olevan ripustettu siihen ajatukseen, että joka hetki meillä on, teemme ja olemme itse aina enemmän. Enemmän työtä, tehokkuutta, tuottavuutta, kulutusta. Karkeasti … Lue lisää

Kohtuusratkaisuille on kysyntää, kertovat uudet ilmasto- ja luontobarometrit

Tuoreet ilmasto- ja luontobarometrit kertovat käynnissä olevasta kulttuurisesta muutoksesta: yhä useampi etsii keinoja vähentää kulutustaan ja tavoitella hyvinvointia tavoilla, jotka eivät kohtuuttomasti kuluta rajallisia luonnonvaroja. Kohtuusratkaisut tarjoavat keinoja edistää luonnon ja ihmisten yhteishyvinvointia kestävästi ja oikeudenmukaisesti.  Voiko vähäisempi kuluttaminen antaa kokemuksellisesti rikkaamman elämän? Ainakin yhä useampi suomalainen pohtii omia kulutustottumuksiaan ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta. Vuoden 2025 … Lue lisää

Tarvitsemme sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpää työelämää

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla vallitseva huoli riittävästä henkilöstöstä ja henkilöstön jaksamisesta on ollut viime vuosina jatkuvan julkisen keskustelun aiheena, erityisesti Covid-19 -pandemian myötä.1 2 Lisäksi monella hyvinvointialueella on viime vuoden aikana käyty tai käynnistetty yt-neuvottelut. Riskinä on, että alan houkuttelevuus laskee entisestään ja sitoutuneiden työntekijöiden löytäminen on tulevaisuudessa yhä vaikeampaa. Ongelmaa ei voida ratkaista yksinään rahalla, … Lue lisää

Hyvän tulevaisuuden aamukahveilla toivo heräsi ja elämä merkityksellistyi  

Kuvittele aamukahvipöytä, jonka ääressä istuu 240 ihmistä, mutta melu ei äidy sietämättömäksi. Päinvastoin. Tämän pöydän ääressä tunnelma on rauhallinen ja innostunut. Jokaisella on tilaa ja mahdollisuus sanoittaa omia ajatuksiaan. Kuvittele aamukahvipöytä, jonka keskustelut herättelevät huomaamaan, mikä oikeasti on merkityksellistä ja inspiroivat tekemään konkreettisia muutoksia kohti parempaa huomista. Aamukahvipöytä, jonka ääressä parannetaan maailmaa ratkaisukeskeisesti ja pöyhitään … Lue lisää

Näkökulmaa kohtuullisuuteen Pohjois-Karjalan iäkkäiltä ihmisiltä

Haavoittuvassa asemassa olevien iäkkäiden ihmisten tutkiminen tarjoaa oivalluksia ja ideoita kohtuullisuuden ymmärtämiseen ja käytännöllisten kohtuusratkaisujen kehittämiseen. Tutkijatohtori Teija Makkosen blogiteksti avaa kohtuullisuuden käsitettä Pohjois-Karjalassa asuvien 65-88-vuotiaiden ihmisten näkökulmasta. Suomessa ikääntyneiden osuus suhteessa työikäiseen väestöön on yksi Euroopan korkeimmista.1 Tämä korostuu erityisesti Pohjois-, Itä- ja Länsi-Suomen kunnissa.2 Väestön painopiste siirtyy ikääntyneisiin etenkin maaseutualueilla nuorempien asukkaiden muuttaessa … Lue lisää