Ekologinen makrotalousmalli
SISU-hankkeessa kehitetään ekologinen makrotalousmalli FINGREEN, jolla simuloidaan kohtuusratkaisuja ja luodaan näin pohjaa niiden turvalliselle toimeenpanolle suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa. Makrotalousmallimme perustuu Ranskan ja Italian kontekstissa kehitettyyn EUROGREEN-malliin, jota jalostetaan hankkeessa Suomen olosuhteisiin. Samassa yhteydessä FINGREEN-malliin tuodaan mukaan luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten tarkastelu. Näin mallilla voidaan arvioida erilaisten tulevaisuuspolkujen ekologisia, sosiaalisia sekä taloudellisia vaikutuksia.
FINGREEN-mallin kehittäminen ja soveltaminen tapahtuu yhteistyössä hankkeen sidosryhmien kanssa. Tämä yhteiskehittäminen toteutuu erityisesti hankkeen aikana toteuttavien murrosareenojen kautta.
Ekologisen makrotalousmallin kehittämisestä vastaavat työpaketin johtaja, professori Lassi Linnanen ja SISU-hankkeen varajohtaja Teemu Koskimäki.
Haavoittuvaisten ryhmien tulevaisuudenusko
Vihreän siirtymän vaikutuksia haavoittuvaisiin ryhmiin ja erityisesti heidän tulevaisuusorientaatioonsa ja toimijuuteensa tutkitaan SISU-hankkeessa rekisteriaineistojen, kyselyaineistojen, haastattelujen ja kansalais-dialogien avulla. Tavoitteena on tunnistaa, mitkä nykyiset ja uudet haavoittuvaisuuden muodot korostuvat kohtuusratkaisuihin nojaavassa vihreässä siirtymässä ja mitkä muutostekijät mahdollisesti kaventavat haavoittuvaisten kokemusta omasta toimijuudesta.
Tämän pohjalta hanke kehittää yhteistyökumppaniensa kanssa toimintatapoja, joilla voidaan vahvistaa haavoittuvaisessa asemassa olevien tulevaisuudenuskoa, toimijuutta ja resilienssiä.
Haavoittuvaisessa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat mm. pitkäaikaisessa taloudellisessa epävarmuudessa elävät, terveys- ja erityisesti mielenterveysongelmista kärsivät ja maahanmuuttotaustaiset.
Tutkimuksen erityinen mielenkiinto kohdistu ylisukupolvivesti huono-osaisiin ihmisiin ja laajemmin vihreän siirtymän ylisukupolvisiin vaikutuksiin. Tutkimalla huono-osaisuudesta kärsiviä vanhempi-lapsi-pareja luodaan näkymää eri sukupolvien kokemukseen vihreästä siirtymästä, kohtuusratkaisuista ja niiden vaikutuksista omaan toimijuuteen.
Haavoittuvaisessa asemassa olevien ryhmien edustajien tunnistamisessa ja kutsumisessa tehdään yhteistyötä eri järjestöjen (mm. EHYT ry, Setlementtiliitto ry) kanssa. Järjestöjen kanssa kehitetään myös uutta osallistavaa dialogimenetelmää, jonka tavoitteena on voimaannuttaa ja vahvistaa haavoittuvaisten toimijuutta yhteiskunnallisessa murroskaudessa.
Haavoittuvaisten ryhmien tulevaisuudenuskoa koskevan tutkimuksen toteutuksesta vastaa apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen Turun yliopistosta.
Luottamus instituutioihin murroksessa
Murroksellinen kehitysvaihe laittaa kansalaisten instituutioita kohtaan kokeman luottamuksen koetukselle. Samalla luottamus instituutioihin on merkittävä voimavara, joka auttaa vahvistamaan oikeudenmukaisuutta murroksellisen kehityksen keskellä. SISU-hankkeessa selvitetään tekijöitä, jotka ylläpitävät kansalaisten luottamusta instituutioita kohtaan vihreän murroksen aikana.
Tutkimus toteutetaan tarkastelemalla instituutioita kohtaan koetun luottamuksen tasoja ja taustatekijöitä eri Euroopan maissa. Aineistot koostuvat kansainvälisistä vertailevista kyselyistä, joita täydennetään tarvittaessa maakohtaisilla makrotason rekisteritiedoilla. Analyyseillä tunnistetaan luottamuksen yhteyttä ympäristöpolitiikkaa koskevissa asenteissa tapahtuviin kehityskulkuihin.
Tavoitteena on löytää luottamukseen ylläpitoon kytkeytyviä tekijöitä, joita olisi tärkeä huomioida reilun vihreän siirtymän politiikkatoimien suunnittelussa.
Instituutioiden roolia vihreässä siirtymässä arvioidaan myös asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa toteutettavassa Delfoi-kyselyssä. Kolme kyselykierrosta käsittävässä, tulevaisuusväitteiden ympärille rakentuvassa kyselyssä testataan, kuinka luottamus instituutioihin voidaan turvata vihreän siirtymän erilaisia toteutumisvaihtoehtoja kuvaavissa tulevaisuus-skenaarioissa.
Tavoitteena on tunnistaa prosesseja, joilla suomalaisen yhteiskunnan luottamusta ja resilienssiä ylläpidetään ja vahvistetaan vihreän siirtymän etenemisessä.
Kansalaisten luottamusta instituutioihin reilussa murroksessa koskevan tutkimuksen toteutuksesta vastaa dosentti Antti-Jussi Kouvo Itä-Suomen yliopistosta.
Reilun murroksen tulevaisuusperintö
SISU-tutkimushanke organisoi sarjan tulevaisuusperintöverstaita, joissa yhteisluodaan tulevaisuustietoisia kohtuusratkaisuja. Verstaissa osallistujat tunnistavat reiluun vihreään murrokseen liittyviä odotuksia ja tunteita. Tämän työn pohjalta hahmotellaan murrosaikakaudessa oleellisia taitoja ja käytäntöjä.
Reiluun vihreään murrokseen liittyy myös maailmankuvallinen muutos: tulevaisuuden kestävät ratkaisut rakentuvat osin erilaiselle tiedolliselle ja eettiselle perustalle kuin nykyinen aikakausi. Tämän maailmankuvallisen muutoksen ymmärtämiseksi on tärkeää tutkia, miten tulevaisuutta koskevat odotukset muokkaantuvat. Tulevaisuusperintöverstaat tarjoavat tähän kokeellisen ympäristön.
Tulevaisuusperintöverstaat auttavat SISU-hankkeeseen osallistuvia tutkijoita ja eri sidosryhmien edustajia ymmärtämään reilua vihreään murrosta kulttuurisena prosessina. Tällaiseen prosessiin liittyy erilaisten merkitysten, tunteiden ja odotusten muutosta. Näin verstaat tukevat hankkeen muuta tutkimusta ja murrosareena-prosessia.
Tulevaisuusperintöverstaat järjestetään yhteistyössä museoiden (mm. Kymenlaakson museo, Suomen merimuseo, Lapin maakuntamuseo, Turun historian ja tulevaisuuden museo, ja vapaan sivistystyön toimijoiden (mm. Helsingin työväenopisto) kanssa.
Tavoitteena on, että museot ja koulutus-instituutiot voisivat soveltaa jatkossa tulevaisuusperintöverstaita ja vahvistaa näin rooliaan reilussa vihreässä siirtymässä ja transformatiivisten taitojen omaksumisessa.
Reilun murroksen tulevaisuusperintöä koskevan tutkimuksen toteutuksesta vastaa dosentti Katriina Siivonen Turun yliopistosta.
Reilun murroksen murrosareenat
Käynnistämme siirtymäareenan, jossa yhteiskunnan eri toimijaryhmät osallistuvat kohtuuratkaisujen jalostamiseen. Läpi hankkeen keston järjestettävissä areenan työpajoissa kerätään palautetta muun muassa FINGREEN-makrotalusmallin taustaoletuksista ja hankkeen eri teemojen alustavista tutkimustuloksista. Myöhemmässä vaiheessa siirtymäareenassa kehitetään tapoja hyödyntää ja soveltaa kohtuusratkaisuja eri yhteiskunnan osa-alueilla.
Reilun murroksen murrosareenoista ja niihin liittyvästä tutkimuksesta vastaa SISU-hankkeen vuorovaikutusjohtaja Aleksi Neuvonen Demos Helsingistä.
