Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea (SISU)
Olemme yhteiskuntina riippuvaisia talouskasvusta. Se saattaa kuitenkin tulevaisuudessa olla hyvin vähäistä – eikä talouskasvun irtikytkentä kasvavista ympäristöhaitoista näytä toteutuvan helposti. SISU-tutkimushanke tunnistaa laajasti hyväksyttävissä olevia kohtuusratkaisuja, joiden avulla hyvinvointivaltion peruslupaukset ja kestävyysmurros voivat toteutua olosuhteissa, joissa talous ei kasva tai kasvu on niukkaa.
Kestävyysmurros ei tarkoita luopumista ja staattisuutta. Kohtuuden määrittämä kestävyys voi ohjata yritysten ja talouden uudistumista, ja samalla kohtuusratkaisut voivat parantaa ihmisten hyvinvointia. Kun löydämme haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämään vaikuttavia ratkaisuja, tuloksena voi olla jopa entistä parempi elämänlaatu – kaikille.
Kun hyvinvointi on mahdollista ilman talouskasvua, millaisia ovat silloin yhteiset toimintatavat ja merkitykset?
Kun valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa olevat kärsivät muutoksissa eniten, miten he silti pysyvät osallisina mukana luomassa kestävää yhteiskunnallista ja taloudellista toimeliaisuutta?
Kun tutut siteemme hyvinvointiyhteiskuntaan muuttavat muotoaan, kenen luottamus instituutioihin on koetuksella ja miten luottamusta voitaisiin ylläpitää?
Kun lisäraha ei enää ole ainoa ratkaisu, voivatko julkiset organisaatiot olla silti sekä vakaita että ihmiskasvoisia ja joustavia?
Kun tulevaisuuden suuntaa määrittää kasvun sijaan kohtuus, kuka saa määrittää mitkä ovat välttämättömiä tarpeita ja mitkä ylimääräisiä haluja?
SISU-hankkeen monitieteinen tutkimusryhmä mallintaa kohtuusratkaisujen makrotaloudellisia vaikutuksia sekä auttaa ihmisiä tunnistamaan erilaisia tulevaisuuskuvia ja niihin liittyviä tunteita ja kokemuksia. SISU tarjoaa tiloja, joissa ihmiset pääsevät luomaan tulevaisuusperintöä: kohtuuteen pohjaavia merkityksiä, toimintatapoja ja taitoja, joilla jätetään tuleville sukupolville kestävä maailma, jossa ihmiset voivat hyvin.
Tällä hetkellä etenkin poliittisten päättäjien ratkaisuehdotukset paremmasta tulevaisuudesta nojaavat yksinomaan talouskasvuun. Se tuntuu riskialttiilta. Nykyiset taloudelliset ja inhimilliset toimeliaisuuden muodot tuottavat paitsi edistystä, myös kasvavia vaikeuksia. Niin sanottu vihreä kasvu, eli talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen käytön kasvusta, on myös osoittautunut haastavaksi.
Siksi on järkevää etsiä vaihtoehtoja. Yhteiskunnat voivat olla joustavia ja kestäviä etenkin silloin, kun ne kukoistavat talouskasvusta riippumatta.
Kasvuun suuntautuneessa yhteiskunnassa hyvinvoinnin lisääminen on keskittynyt materiaalisten tekijöiden kehittämiseen. Hyvinvointimallimme seuraava versio rakentuu kuitenkin mitä todennäköisimmin kohtuudelle. Kohtuusratkaisut eivät tarkoita, että hyvinvointi vähentyisi.
Kun planetaariset rajat ylittyvät, kohtuusajattelu tarkoittaa ainakin kahta asiaa. Se jolla on varaa joutuu tulemaan enemmän vastaan. Samaan aikaan yhteisen potin ei voi luvata kasvavan, ei ainakaan samoilla mittareilla kuin ennen. Siksi SISU-hanke on kiinnostunut erityisesti oikeudenmukaisuudesta.
Hyvinvointivaltion keskeinen lupaus on yhteiskunnan haavoittuvaisessa asemassa olevista huolehtiminen. Hyvän elämän mahdollisuuksien turvaaminen on yhteiskunnallisessa muutoksessa ensiarvoisen tärkeää.
Toinen onnistunutta yhteiskunnallista muutosta määrittävä olennainen tekijä on kansalaisten luottamus yhteiskunnan instituutioihin. Jos luottamus syystä tai toisesta rapautuu, yhteiskunnallisen muutoksen hallittu läpivienti on vaikeaa.
SISU on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston kuusivuotista Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa (JUST TRANSITION) -ohjelmaa 2023-2029.
SISU-konsortiossa mukana ovat Itä-Suomen yliopisto, Demos Helsinki, LUT-yliopisto, Turun yliopisto ja XAMK. Hankkeen johtajana toimii professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta.
Etusivun valokuvat: Kristiina Korjonen-Kuusipuro
