Kestävyysmurroksen päätökset koskettavat eri ihmisiä eri tavoin. SISU-hankkeessa kehitettävä ekologinen FINGREEN-makrotalousmalli yhdistää talouden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja luontovaikutukset samaan kuvaan reilun päätöksenteon tueksi.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillintä muuttaa kulutustamme, tuotantoamme ja työntekoamme. Sama yhteiskunnallinen toimenpide voi keventää yhden väestöryhmän arkea ja kiristää toisen, tai vahvistaa yhtä toimialaa ja ajaa toisen ahtaalle. Reilu päätöksenteko edellyttää työkaluja, jotka tuovat nämä erot näkyviin.
SISU-tutkimushankkeen tuore tietosynteesi Mallinnus kokonaistaloudellisen päätöksenteon tukena tarkastelee, millaisia makrotalousmalleja päätöksenteossa käytetään ja mitä niistä jää puuttumaan. Tietosynteesi esittelee myös ekologisen FINGREEN-makrotalousmallin.
Nykyinen tietopohja on hajanainen
Ymmärrys ilmastonmuutoksen, vihreän siirtymän ja luontokadon talousvaikutuksista on yhä riittämätöntä ja hajanaista. Päätöksenteko nojaa ennusteisiin, jotka olettavat ilmasto- ja luontojärjestelmien toimivan vakaasti. Oletus voi olla liian optimistinen ja ohittaa riskejä, jotka rajoittavat talouskasvua ja kasvattavat julkisen talouden menoja.
Päätöksenteon tukena käytettävät makrotalousmallit kuvaavat monimutkaista taloutta yksinkertaistettujen oletusten avulla. Siksi niiden suurin arvo on vaikutusmekanismien ja suuruusluokkien jäsentämisessä. Niiden oletukset on tunnettava, jotta tuloksia voi arvioida kriittisesti. Kansainvälinen valtiovarainministerien ilmastokoalitio on todennut, että mikään yksittäinen työkalu ei riitä kaikkiin talouspolitiikan tarpeisiin.
Suomessa käytetään etenkin valtiovarainministeriön Kooma-mallia ja Suomen Pankin Aino-mallia, jotka edustavat dynaamisten yleisen tasapainon (DSGE) mallien perinnettä. Niissä on tyypillisesti vain yksi tai kaksi kotitaloustyyppiä, eikä niissä yleensä kuvata luonnonvaroja tai ympäristövaikutuksia. Tämä rajoittaa niiden käyttöä oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen tarkastelussa.

FINGREEN tuo luonto- ja oikeudenmukaisuusvaikutukset samaan kuvaan
SISUssa kehitettävä FINGREEN on järjestelmädynaaminen makrotalousmalli, joka perustuu Ranskaan ja Italiaan sovellettuun EUROGREEN-malliin. Suomessa siihen lisätään luontomoduuli, mikä on merkittävä edistysaskel myös kansainvälisesti. Malli ammentaa ekologisesta taloustieteestä, jossa talous nähdään riippuvaisena luonnosta, sekä jälkikeynesiläisestä taloustieteestä, joka korostaa epävarmuutta ja kokonaiskysynnän merkitystä.
FINGREEN kuvaa jokaisen tuloviidennesten kulutusta 16 eri kulutuskategorian kautta, ja tuotantoa sekä työllisyyttä tarkastellaan 39 toimialan tarkkuudella. Mallilla voi tarkastella esimerkiksi eriarvoisuutta, vero- ja palkkapolitiikan vaikutuksia, päästöjä, luonnon monimuotoisuutta sekä vaikutuksia valtiontalouteen ja eri väestöryhmiin.
Kaikilla malleilla on myös rajoitteensa ja pitkän aikavälin arvioihin liittyy aina epävarmuutta. FINGREEN mallin tarkkuutta edelleen kehitetään, esimerkiksi rajallisten luonnonvarojen ja alueellisten erojen huomioimiseksi. Myös luontokadon kytköksiä talouteen kehitetään parhaillaan, joiden huomioiminen on oleellista kokonaistaloudellisen päätöksenteon kannalta.
FINGREEN täydentää suomalaista mallivalikoimaa tuomalla esiin näkökulmia, jotka ovat tähän asti jääneet piiloon. Sen avulla voi vertailla vaihtoehtoisia siirtymäpolkuja, simuloida kohtuusratkaisuja ja luoda pohjaa niiden laajamittaiselle ja ennakoitavalle toimeenpanolle.

Jos haluat osallistua mallin jatkokehittämiseen, ota yhteyttä SISU-hankkeen varajohtaja Teemu Koskimäkeen (teemu.koskimaki(at)uef.fi).
Teksti: Salla Kässi (Demos Helsinki)
Kuva: Rebekka Gröhn
