Haavoittuvassa asemassa olevien iäkkäiden ihmisten tutkiminen tarjoaa oivalluksia ja ideoita kohtuullisuuden ymmärtämiseen ja käytännöllisten kohtuusratkaisujen kehittämiseen. Tutkijatohtori Teija Makkosen blogiteksti avaa kohtuullisuuden käsitettä Pohjois-Karjalassa asuvien 65-88-vuotiaiden ihmisten näkökulmasta.
Suomessa ikääntyneiden osuus suhteessa työikäiseen väestöön on yksi Euroopan korkeimmista.1 Tämä korostuu erityisesti Pohjois-, Itä- ja Länsi-Suomen kunnissa.2 Väestön painopiste siirtyy ikääntyneisiin etenkin maaseutualueilla nuorempien asukkaiden muuttaessa kaupunkikeskuksiin.
Samalla erilaiset palvelut vähenevät maaseutualueilta.3 Tällä on vaikutusta erityisesti maaseudulla, pitkien välimatkojen päässä asuvien iäkkäiden ihmisten elämään monin tavoin. Seuraukset voivat näkyä iäkkäiden ihmisten elämässä haavoittuvuutena, esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoistumisena, väestön keskiarvoa korkeampana sairastavuutena tai matalampana varallisuustasona.
Ennen kohtuullisuuteen perustuva elämäntapa oli pakon sanelemaa
SISU-tutkimushankkeessa tarkastelen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tulevaisuususkoa. Tutkin esimerkiksi iäkkäiden ihmisten kokemuksia hyvinvoinnista ja sitä mahdollistavista ja uhkaavista tekijöistä sekä heidän näkemyksiään tulevaisuuskuvista Pohjois-Karjalan maaseuduilla. Olen myös kiinnostunut iäkkäiden ihmisten kohtuullisuuteen liittyvistä kokemuksista ja käytännön ratkaisuista elämänkulun varrella. Ne voivat tarjota oivalluksia ja ideoita kohtuullisuuden ymmärtämiseen ja käytännöllisten kohtuusratkaisujen kehittämiseen.
Keräämästäni 14 ihmisen (65–88v) haastatteluaineistosta on tunnistettavissa yhteisiä sopeutumiseen, yhteisöllisyyteen ja merkityksellisyyteen liittyviä teemoja. Ajatukset kohtuuttomuuteen liittyvistä ilmiöistä ovat myös jaettuja. Haastateltujen lapsuudessa ja nuoruudessa 1930–1970-luvuilla kohtuullisuus oli pakon sanelemaa, ei valinnaista. Vähällä toimeen tuleminen, kierrätys ja korjaaminen sekä säästäväisyys ja tarkkuus leimasivat maaseutujen ihmisten elämää. Monet asuivat lapsuudessaan yhteistalouksissa isovanhempien, vanhempien ja usein myös jonkun muun sukulaisen kanssa. Oma auto oli harvinaisuus. Sen sijaan liikuttiin jalkaisin, pyöräillen ja hiihtäen sekä hevosella, kylätaksilla, moottoripyörällä ja linja-autolla.
Keskeistä oli omavaraisuus ja ahkera työn tekeminen itsensä ja perheen elättämiseksi. Velan ottamista vältettiin ja omillaan toimeen tulemista arvostettiin. Omat viljelykset ja karjatalous turvasivat ravinnon. Lisäksi metsästettiin, kalastettiin, sienestettiin ja marjastettiin. Vaatteet ja kodin tarvikkeet valmistettiin pitkälti itse ja kaupassa asioitiin vain välttämättömissä asioissa.
Yhteisölliset arvot näkyivät esimerkiksi vanhempien ja vanhusten kunnioittamisena, vieraanvaraisuutena ja kylien huono-osaisista perheistä huolehtimisena. Esimerkiksi vaatteita ja kodin tarvikkeita lahjoitettiin ja sadosta ja saaliista jaettiin niille, joiden tiedettiin elävän niukkuudessa. Heinänteko, sadonkorjuu ja teiden auraukset tehtiin talkoilla, jos talon omaa väkeä ei työhön riittänyt.
Ajatus kohtuullisuudesta säilyy läpi elämän
Säästäväisyys, ostamisen minimoiminen ja turhan kuluttamisen välttäminen siirtyivät haastateltujen nuoruusvuosista aikuisuuteen ja aina eläkeikään asti. Mikäli varallisuutta oli karttunut, sitä sijoitettiin tai säästettiin lapsia ja lapsenlapsia varten. Vapaaehtoistyö, toisten ihmisten auttaminen ja itse tekeminen kuuluivat myös monen haastatellun ihmisen eläkevuosiin ja toivat heille mielihyvän ja merkityksellisyyden kokemuksia. Kohtuullisuudesta oli elämänkulun varrella tullut tärkeä ja merkityksellinen arvo.
Moni maaseudulla asunut haastateltu koki kohtuuttomaksi maaseutualueiden iäkkäiden ihmisten pieniin eläkkeisiin sekä nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset, palvelujen heikon saatavuuden sekä palvelu-, asumis- ja elinkustannusten nousun.
Myös valtion velanotto huolestutti yleisesti, samoin kuin esimerkiksi luonnon saastuminen, metsien ryöstöhakkuut, eläinten sukupuutto ja turha kuluttaminen. Moni haastatelluista oli huolissaan myös köyhien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kohtelusta, ilmastonmuutokseen liittyvästä pakolaisuudesta ja sotien jaloissa olevien ihmisten selviytymisestä.
Kohtuullisuus. Näen nyt sen, että kun tämä ikäluokka (nyt +80-vuotiaat) muistetaan vielä se sota kun ensin tuli appelsiini, sitten banaani ja karamellit, ja miten pikkuhiljaa alkoi tulla aina parempaa ja parempaa. Niin tänä päivänä, se on yltäkylläisyyttä. Jos siitä joudutaan pikkuisen antamaan periksi niin kaduille mennään protestoimaan. Niin se on kohtuuttomuus minusta. Että hirveän vaikeaa on luopua siitä elintasosta, mitä monilla ihmisillä on. Takaisinpäin meneminen on vaikeampaa, kun on tottunut siihen että aina on tullut vaan lisää ja lisää. (Tutkimukseen haastateltu)
Iäkkäiden ihmisten kokemukset säästäväisyydestä, turhan kuluttamisen välttämisestä ja toisiin ihmisiin kohdistuvasta huolenpidosta ovat ajankohtaisia. Vaikka kohtuullinen elämäntapa oli lapsuudessa pakon sanelemaa, se säilyi ja toi mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä koko elämänkulun varrelle.
Haastatteluissa esiin nousevat teemat kertovat siitä, että kohtuudella on ihanteena ja elämänmuotona ollut merkittävä paikka ihmisten elämässä. Ne kertovat myös ihmisten ajatuksista kestävyysmurroksesta ja viitoittavat tietä tässä ajassa kehitettäville kohtuusratkaisuille. Jotta kohtuusratkaisut tukisivat ihmisten tulevaisuudenuskoa, on niiden linkityttävä kohtuutta toteuttaneisiin arkisiin käytäntöihin, joita ihmiset ovat elämässään harjoittaneet ja ajattelevat kohtuudesta puhuessaan.
Teksti: Teija Makkonen, tutkijatohtori, YTT, Itä-Suomen yliopisto
Kuva: Kristiina Korjonen-Kuusipuro
- Corselli-Nordblad, Louise & Strandell, Helene (2020) Ageing Europe – Looking at the Lives of Older People in the EU: 2020 edition. Luxembourg: Publications Office of the European Union ↩︎
- SVT Suomen virallinen tilasto (2023) Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 2022. Helsinki: Tilastokeskus. https://tilastokeskus.fi/media/uploads/tup/suoluk/suomilukuina_tau_vrm014.xlsx ↩︎
- European Parliament: Directorate-General for Parliamentary Research Services, Augère-Granier, M. and McEldowney, J., Older people in the European Union’s rural areas – Issues and challenges – In-depth analysis. European Parliament. 2020. https://data.europa.eu/doi/10.2861/114962 ↩︎
