Kohtuuden ääni: Miten Whamageddon auttaa elämään kestävästi ja pelastamaan planeetan?

Joulukuussa miljoonat ihmiset ympäri maailmaa valmistautuvat Whamageddoniin – jouluiseen selviytymispeliin, jossa pelaajat yrittävät välttää kuulemasta alkuperäistä Wham!-yhtyeen Last Christmas -hittiä ennen aattoyötä. Vaikka tämä saattaa ensin vaikuttaa yhdeltä viraalitrendiltä jossain lankutuksen ja TikTok-tanssin opettelun välimaastossa, Whamageddonin pelaaminen voi itse asiassa olla erinomainen keino plaanetan ja hyvinvointimme pelastamiseksi.

Christmas bauble in the Christmas tree. Picture: Unsplash.

Pelin säännöt

Säännöt ovat yksinkertaiset: selviydy joulukuun ensimmäisestä päivästä 24. päivään kuulematta kappaleen alkuperäistä versiota. Coverit ovat sallittuja ja remixejä ei lasketa. Mutta heti kun ikoniset syntikat osuvat korviisi: Wham. Olet ulkona.

Whammatut yleensä ilmoittavat sosiaalisessa mediassa hashtagilla #Whamageddon siirtyneensä ”Whamhallaan”. Vaikka voit tahallaan whammata ystäväsi, muista kuitenkin, että tämä on selviytymispeli eikä nälkäpeli. Älä ole ilkeä. Eräs brittiläinen stadion-DJ oppi tämän kantapään kautta vuonna 2023. Hän joutui pyytämään anteeksi ”whammattuaan” 7 000 fania puoliajalla. Kuten hän totesi: ”Laitoin kappaleen soimaan ajatellen, että se olisi hauskaa… selvästikään se ei ole hauskaa.”

Meemien lisäksi peli opettaa meille samalla tärkeän kestävyysläksyn. Jokainen kokenut pelaaja tietää, että kappale vainoaa ihmisiä kahdella vaaravyöhykkeellä: lentokentillä ja ostoskeskuksissa. Voittaaksesi pelin, sinun on vältettävä niitä.

Save us from tears – pelasta meidät kyyneleiltä (ja päästöiltä)

Lentokenttien välttäminen ei ole vain hyvä strategia pelin kannalta. Se on kriittinen ilmastotoimi.

Useimmat ihmiset tietävät, että lentäminen ei ole hyväksi planeetalle. Kaikki eivät ehkä tiedä kuitenkaan sitä, että lyhyen matkan lennot ovat kuin kuljetusmaailman ”Careless Whispers”: lyhyitä mutta suhteettoman vahingollisia. Koska suuri osa lentokoneen polttoaineesta kuluu energiaa kuluttavissa nousu- ja laskuvaiheissa, lyhyet lennot (kuten Suomen sisäiset matkat) polttavat huomattavasti enemmän hiiltä kilometriä kohden kuin pitkän matkan lennot. Hyvin lyhyillä reiteillä nämä nousu ja lasku voivat vastata jopa kolmannesta kokonaispolttoaineenkulutuksesta.

En tietenkään ehdota, että perut jouluna kotiinpaluun tai sukulaisten näkemisen, mutta vaihtamalla lyhyen lennon maanpäälliseen vaihtoehtoon, kuten junaan, matkustajat voivat vähentää matkansa päästöjä jopa 90 prosenttia. Lisäksi, toisin kuin lentokentän verovapaassa myymälässä, paikallisella rautatieasemalla on paljon epätodennäköisempää joutua George Michaelin yllättämäksi.

Everything she wants – kaikki mitä hän haluaa (on pahaksi planeetalle)

Toinen vaaravyöhyke whammatuksi joutumiselle on ostoskeskus. Sen välttäminen on voimakas teko kertakäyttökulttuuria vastaan.

Ostoskeskukset on suunniteltu laukaisemaan impulssikulutusta (“everything she wants” eli kaikki mitä hän haluaa, tosiaan). Tämä ympäristö pakottaa meidät ostamaan tarpeettomia ja kertakäyttöisiä tuotteita, jotka rasittavat planeettaa ja matkaavat lopulta kaatopaikalle. Ympäristökustannukset ovat huikeat. Otetaan esimerkiksi pikamuoti, ala joka yksinään tuottaa jopa 10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä ja 20 prosenttia maailman jätevedestä (UNEP, 2018).

Ympäristökustannusten lisäksi ostoskeskuksen välttäminen suojelee henkistä hyvinvointia. Easterlinin paradoksin mukaan perustarpeiden täyttämisen jälkeen ihmisten lisääntynyt aineellinen kulutus ei johda onnellisuuden kasvuun. Sen sijaan joudumme hedonisen adaptaation uhriksi, jossa uuden ostoksen tuoma päräytys hiipuu nopeasti ja jättää meidät vain haluamaan enemmän.

Ohittamalla ostoskeskuksen on mahdollista paeta kulutuksen oravanpyörää ja sen tuomaa tyytymättömyyttä. Se voi auttaa keskittymään kestäviin kokemuksiin ohikiitävien aineellisten hyödykkeiden sijaan.

Vapaus: Kohtuuden taito

Whamageddoniin mukaan hyppääminen on enemmän kuin melodian väistelyä; se on ekologisen kohtuullisuuden käytännön soveltamista.

Samalla kun tehokkuus pyrkii tekemään kulutuksestamme puhtaampaa (esim. hieman polttoainetehokkaammat lentokoneet), kohtuullisuus haastaa taustalla olevan oletuksen siitä, että tarvitsemme aina enemmän – enemmän matkustettuja kilometrejä, enemmän ostettuja lahjoja, enemmän nopeutta. Se kysyy kriittisen kysymyksen: mikä määrä riittää hyvään elämään?

Välttämällä lentokenttää hyväksymme hitaamman tahdin, joka kunnioittaa planeetan rajoja. Ohittamalla ostoskeskuksen hylkäämme loputtoman kulutuksen oravanpyörän. Tämä muutos kasvattaa tunnetta riittävyydestä – tilaa, jossa hyvinvointi ei ole sidoksissa kulutuksen määrään, vaan yhteyksien ja sosiaalisten suhteiden rikkauteen.

The very next day (you gave it away) – seuraavana päivänä (annoit sen pois)

Ja jos ikoninen syntikka-intro lopulta yllättää sinut, älä masennu. Et ole hävinnyt peliä. Olet vain saavuttanut kiertotalouden hymnin.

Last Christmas ei kerro vain sydänsuruista. Se on balladi uudelleen lahjoittamisesta (”The very next day, you gave it away”)! Se on ympäristöystävällinen käytäntö – muista vain tehdä siitä myös sosiaalisesti kestävää.

  • Tee näin: Anna itsellesi turha esine jollekulle erityiselle, joka todella tarvitsee sen.
  • Älä lahjoita tavaraa takaisin henkilölle, joka sen sinulle antoi.

Siinä pelissä kukaan ei voita.

*Emme tarkoituksella linkittäneet Last Christmas -kappaleesta klippiä artikkeliin, koska emme ole ilkeitä.

Teksti: Seona Candy, Demos Helsinki
Kuva: Unsplash