“Kun kuluttaminen menettää merkitystään elämän ihanteena, avautuu mahdollisuus löytää entistä rikkaampia sisältöjä omalle olemassaololle.” Näin kirjoittaa Arto O.Salonen artikkelissaan Sivistysyhteiskunnan idea. Kirjoituksessa Salonen pohtii ei-materiaalisen maailman ja ihmisen hyvinvoinnin yhteyttä, ja sitä mitä hyvä elämä pohjimmiltaan tarvitsee?
Tätä perustavanlaatuista kysymystä Salonen avaa suhteessa sivistysyhteiskunnan tarkoitukseen. Yhteisöt ja yhteiskunnat ovat syntyneet, jotta voisimme saavuttaa jotakin sellaista hyvää, jota yksin emme voi saavuttaa. Niiden avulla olemme saaneet aikaiseksi paljon hyvää, päässeet irti kulkutaudeista, köyhyydestä ja onnistuneet ylläpitämään rauhaa. “Tällainen tarkoitus on yhteiskunnalla edelleen”, Salonen kirjoittaa.
Nykyinen yhteiskuntakehitys on kuitenkin tullut tiensä päähän. Tähän asti taloudellisen toimeliaisuuden kasvattaminen on ollut toimiva strategia. Se on mahdollistanut elintason nousun, ja osaltaan myös hyvinvoinnin kasvun. Samalla olemme tulleet ajaneeksi planeetan lähelle ekologista romahduspistettä; “ihmisen olemassaolon perusta on murtumassa”, ja jokainen meistä asettuu osaksi tätä kehityskulkua tavalla tai toisella. Maailma riittää ihmisen tarpeisiin mutta ei ihmisen ahneuteen, kuten Salonen muistuttaa Mahatma Gandhin (1869–1948) sanoneen.
Parempi on silti mahdollista. Salosen mukaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on mahdollista sovittaa planeetan rajoihin, jos päämäärätietoisesti siirrämme kulutusta ei-materiaalisiin, luonnonvaroja vain vähän kuluttaviin, hyvinvoinnin lähteisiin. Tämän ei-materiaalisen hyvinvoinnin keskiössä on kohtuullistaminen sekä elämän kokemuksellinen täyteys, joka Salosen mukaan on yksi sivistyksen keskeisistä päämääristä. Sivistysyhteiskunnalle Salonen määrittelee kriisiytyneessä nykyhetkessä kaksi voimallista tarkoitusta:
a) se vaalii ja ennallistaa elämän perustan elinvoimaa, b) ja luo kansalaisille sellaiset olosuhteet, että jokaisen on mahdollista kokea ihmisenä olemisen arvokkuutta pelkän syntymän perusteella, ilman muita ansioita.
Elämän kohtuullistamista taas tarvitaan, jotta osaisimme keskittyä siihen hyvään, jota elämässä on, ja välttää liiallisuutta ja kohtuuttomuutta.
Silloin materiaalisen elintason jatkuva parantaminen ei ole elämän keskeisin päämäärä, vaan yhä enemmän hyvän elämän tavoittelussa tehdään tilaa elämänlaatua parantaville asioille.
Elämänlaadulla Salonen viittaa rahataloudesta riippumattomiin hyvän elämä tekijöihin, joita edustavat esimerkiksi luottamus muihin ihmisiin, sosiaaliset suhteet, uskonnot ja niiden luoma merkityksellisyyden tunne sekä luontokokemukset kuten vaikkapa haltioituminen metsäkävelyllä.
Salosen mukaan ideaalissa sivistysyhteiskunnassa yhteiskunnallista edistymistä ja kehitystä mitattaisiin siinä kuinka tyytyväiseksi, arvokkaaksi tai merkitykselliseksi ihmiset kokevat elämänsä. Uusia hyvinvointia mittaavia mittareita on kehitetty mm. Merge tutkimushankkeessa, jonka kanssa SISU on tehnyt yhteistyötä. Hankkeen tulosten mukaan yli 80 prosenttia Euroopan kansalaisista tukee bruttokansantuotetta laajempien mittareiden käyttöönottoa. SISUssa taasen kehitetään parhaillaan uutta makroekonomista talousmallia, jonka avulla voidaan mallintaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouden rakennetta.
Uudet mittarit sekä mallinnukset ovat tarpeen, jotta kehitys voitaisiin nähdä myös talouskasvusta riippumattomana, elämänlaatua mittaavana tekijänä. Kohtuullinen elämäntaso on taasen edellytys oikeusenmukaisuuden toteutumiselle. SISU-hankkeessa planeetan kantokyky asettaa rajat elämäntasolle, joka on sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävä. Tämä edellyttää systeemistä muutosta, joka koskettaa kaikkia kansalaisia ja yhteiskunnansektoreita. Haaste on suuri, mutta Johan Vilhelm Snellmanin (1808–1881) sanoin, sivistyneen ihmisen on ymmärrettävä ympäröivän maailmaa ja tarttuttava ihmiskuntaa kohtaaviin haasteisiin. Ongelmat ovat kuitenkin vielä ratkaistavissa.
“Suomi voi halutessaan olla se sivistysvaltio, joka on tunnistanut hyvää tulevaisuutta rakentavan paikkansa maailmassa.”, Salonen muistuttaa.
Salosen artikkeli on julkaistu osana Sivistyksen vuoksi -teosta, jossa kolmekymmentäkaksi ajattelijaa ja yhteiskunnallista vaikuttajaa avaavat omia näkökulmiaan sivistykseen, sen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Salosen lisäksi kirjoittajien joukosta löytyvät tasavallan entinen presidentti Tarja Halonen, somevaikuttaja Julia Thuren, näyttelijä Seela Sella ja taloustieteilijä Sixten Korkman. Teoksen on kustantanut Into Kustantamo ja sen tekijänoikeuspalkkiot lahjoitetaan kokonaisuudessaan Luonnonperintösäätiölle luonnonsuojeluun.
Salonen, A.O. (2025). Sivistysyhteiskunnan idea. Teoksessa Helmi Jyrkkänen, Janne Kotiaho, Kyösti Ylikulju & Sanna Karkulehto (toim.) Sivistyksen vuoksi. Helsinki: Into, 282-291.
Teksti: Sofia Suomalainen
Kuva: Kristiina Korjo-Puronen
