Annoimme yhdessä ympäristöoikeuden professori Niko Soinisen kanssa lausunnon eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Ylikulutus-ohjausryhmälle rakenteellisen ylikulutuksen ratkaisemisesta kohtuutalouden keinoin.
Suomi on yksi Euroopan eniten kuluttavista maista; kulutuksemme ylittää luonnon kantokyvyn noin nelinkertaisesti. Rakenteellinen ylikulutus on maamme kestävyyden suurin este. Se elää syvällä yhteiskuntamme perustassa ja näkyy arjessamme esimerkiksi lihaa suosivana ruokakulttuurina, vapaa-ajan lentomatkailuna, autokeskeisenä liikennejärjestelmänä ja metsien ylikäyttönä.
Nykyiset ratkaisumallit, kuten teknologinen kehitys ja vihreä kasvu, eivät valitettavasti ole onnistuneet katkaisemaan talouskasvun ja ympäristöhaittojen välistä yhteyttä. Teknisiä ratkaisuja tarvitaan, mutta ne eivät yksin riitä. Rakenteellinen ylikulutus on systeeminen ilmiö, jonka ratkaiseminen vaatii laajaa yhteiskunnallista keskustelua, poliittista rohkeutta ja uusia ajatusmalleja.
Jatkuvaan kasvuun perustuva talousjärjestelmä ja siihen kytkeytyvä julkinen talous vaativat kuitenkin jatkuvaa tuotannon ja kulutuksen lisäämistä. Talousjärjestelmä nojaa oikeusjärjestelmään, joka turvaa omistusoikeudet ja taloudelliset vapaudet – jättäen nykyisellään kansalaisten perusoikeuden puhtaaseen luontoon usein toissijaiseen asemaan.
Kohtuutalous ratkaisuna rakenteelliseen ylikulutukseen
Kohtuutalous tarjoaa lähestymistavan, jossa pyritään hallitusti hillitsemään kulutusta ja resurssien käyttöä luonnon kantokyvyn rajoissa. Siinä korostuu perustarpeiden ja rajattomien halujen erottelu. Vaikka perustarpeet ovat tyydytettävissä, halumme ylittävät usein kestävät rajat – ja tämä on tunnustettava entistä paremmin. Tuotannon ja kuluttamisen kohtuullistaminen on avainasemassa matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Mitä kohtuutalous sitten tarkoittaa käytännössä? Konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja ovat muun muassa:
- Varallisuusverot
- Kulutuskiintiöt
- Ympäristöhaitallisten tuotteiden korkeampi verotus
- Ympäristöhaitallisen mainonnan rajoittaminen
- Työn uudelleenajattelu (esim. perustulo ja työajan lyhennys)
SISU-tutkimushankkeessa tutkimme kohtuutaloutta ja kehitämme kohtuusratkaisuja, joka on yksi tapa kuvata ja auttaa ymmärtämään sitä, miten kestämättömiä rakenteita ja toimintatapoja voidaan purkaa. Esimerkiksi SISU-tutkija Heli Turtinen on koonnut laajan joukon kohtuuspolitiikkatoimiksi luokiteltavia aloitteita eri maista. Näiden tunnistettujen toimien taloudellisia, sosiaalisia, ilmasto- ja luontovaikutuksia arvioidaan jatkossa ekologisen Fingreen-makrotalousmallin tukemana.
Tarvitsemme myös muita näkökulmia rakenteelliseen ylikulutukseen
Käsittelimme Rakenteellinen ylikulutus -lausunnossa aihetta kasvuriippuvuuden näkökulmasta, mutta emme peranneet sen muita olennaisia ilmentymiä. Esimerkiksi kulttuuriset näkökulmat ovat keskeisiä rakenteellisen ylikulutuksen purkamisessa. Kulttuuristen merkitysten muutosta kohtuusmurroksessa tutkitaan SISU-tutkimushankkeen tulevaisuusperintöverstaissa. Ne tunnistavat ja rakentavat tulevaisuusperintöä, eli taitoja, jotka tukevat muun muassa ylikulutusta hillitsevässä muutoksessa.
SISU kuuluu JUST TRANSITION -tutkimusohjelmaan, joka kokoaa alleen viisi yhteiskunnallisia ratkaisuja oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa tarkastelevaa tutkimushanketta. Ylikulutuksen purkamisen näkökulmasta esimerkiksi ForTran-hanke tutkii metsäsektorin oikeudenmukaista siirtymää, eli käytännössä metsien ja niiden puuraaka-aineen ylikulutukseen puuttumista. RELIEF-hanke puolestaan luo kuvaa oikeusjärjestelmän ylikulutusta yllläpitävistä syvärakenteista ja etsii tapoja uudistaa näitä rakenteita.
Tie kestävään tulevaisuuteen vaatii poliittista tahtoa, uusia ajatusmalleja ja siirtymistä kohti kohtuutaloutta. Koska kasvua ei ole näköpiirissä, Suomen on joka tapauksessa uudistettava talouttaan kestäväksi. Tämä ei ole vain uhka, vaan myös mahdollisuus. Suomi voi toimia kohtuutalouden uranuurtajana niin tutkimuksessa kuin politiikkatoimissakin.
Teksti: Lassi Linnanen, ympäristöjohtamisen ja -talouden professori, LUT-yliopisto, Kestävyyspaneelin puheenjohtaja
Salla Kässi ja Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki
Kuva: Kristiina Korjonen-Kuusipuro
Lue lisää
- Lausunto eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnalle: Rakenteellinen ylikulutus
- Kestävyyspaneelin mediatiedote: Kohtuuspolitiikka ratkaisee rakenteellisen ylikulutuksen juurisyitä
