Tällä hetkellä yhteiskuntamme on riippuvainen talouskasvusta. Tulevaisuudessa talouskasvu saattaa kuitenkin olla hyvin vähäistä, eikä sen irtikytkentä kasvavista ympäristöhaitoista näytä toteutuvan helposti. On tärkeää etsiä vaihtoehtoisia malleja yhteiskunnalliselle kehitykselle.
Tämän havainnon motivoimana järjestettiin toukokuussa 2023 Brysselissä Euroopan parlamentissa Beyond growth 2023 Conference, joka kokosi paikalle merkittävän joukon eurooppalaisia aktivisteja, poliitikkoja, tutkijoita ja virkakuntaa kehittämään ratkaisuja kestävälle vauraudelle Euroopassa. Nyt vuotta myöhemmin useassa maassa järjestetään vastaavia kansallisia seminaareja.
Keskustelunavaus kasvuriippumattomista tulevaisuuksista
Tämä viime vuoden eurooppalainen avaus innosti Puistokatu 4:n, BIODIFUL- ja SISU-tutkimushankkeet järjestämään Kohtuusratkaisut ja uusi hyvinvointimalli -kutsuvierastilaisuuden 20.5.2024. Tilaisuuden tavoitteena oli avata Suomessa keskustelua kasvuriippumattomista, mutta silti toivottavista tulevaisuuksista.
Tilaisuuden kantavana ajatuksena oli, että hyvinvointimallimme seuraava versio voi rakentua myös kohtuudelle. Viimeiset vuosikymmenet Suomen kuten muidenkin eurooppalaisten yhteiskuntien kehitys on nojannut pitkälti tehokkuuden hyveeseen: hyvinvointia riittää varmimmin kaikille silloin, kun talous, organisaatiot ja julkiset rakenteet toimivat tehokkaasti. Tämä kehitys ei ole kuitenkaan onnistunut tarjoamaan riittäviä ratkaisuja monien vakavien ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Tehokkuuden rinnalla voisi olla hyvä hakea vastausta myös siihen, mikä on käsityksemme kohtuudesta. Tämä käsitys voisi ohjata meitä löytämään ratkaisuja, jotka auttavat vauhdittamaan ja suuntaamaan kestävyysmurrosta, eli luomaan systeemisiä ja juurisyihin ulottuvia vastauksia aikamme suuriin ekologisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
Tarvitsemme yhteiskunnallista terapiaa
Kohtuusratkaisut ja uusi hyvinvointimalli -tilaisuuden pääpuhujana esiintyi ekologisen taloustieteen pioneeri Robert Costanza University College Londonista, joka on yksi tunnetuimmista hyvinvointitalouden kehittäjistä (kts. esim. hänen artikkelinsa Wellbeing economy: An effective paradigm to mainstream post-growth policies? vuodelta 2022).
Professori Costanza muistutti, ettei talouden tarkastelussa tulisi keskittyä vain bruttokansantuotteeseen ja sen kasvuun. Myöskään politiikka ja poliittinen päätöksenteko eivät saisi pyöriä liikaa pelkästään talouskasvun ympärillä.
Professori Costanza toi painokkaasti esiin, miten nykyinen kasvuun keskittyvä kulttuuri muistuttaa addiktiota: julkinen keskustelu vaikuttaa usein siltä, että päättäjien mielessä niin politiikassa kuin yrityselämässäkin ovat vain lyhyen aikavälin myönteiset markkinareaktiot ja kasvuluvut. Samalla sivuutetaan laajempi tarkastelu siitä, miten ihmisten ja luonnon hyvinvointia voitaisiin lisätä.
Bkt:n kasvu itsessään ei välttämättä tarkoita vain positiivista kehitystä, sillä kasvulla on myös ihmisten ja luonnon hyvinvointiin liittyviä kielteisiä sivuvaikutuksia. Tarvitaan siis uusia talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen mittareita.
Kasvuriippuvuuden purkaminen on haastava ja monitasoinen prosessi, muistutti professori Costanza. Puheenvuorossaan hän tarjosi ratkaisuksi riippuvuuden purkamiseen terapiaa, jossa riippuvuudesta kärsivän ihmisen motivaatio pitää saada siirtymään lyhyen aikavälin tarvetyydytyksestä pidemmän aikavälin päämääriin ja niiden edellyttämiin ratkaisuihin. Malli on tuttu addiktioiden hoidosta.
Professori Costanzan ehdottaman yhteiskunnallisen terapian lähtökohtana olisi saada sekä päätöksentekijät että kansalaiset pohtimaan ja keskustelemaan monipuolisesti tulevaisuudesta. Näissä tulevaisuuskuvissa ihmisten hyvinvointi olisi kasvanut ja globaalit ympäristöhaasteet selätetty – riippumatta siitä, onko tavoitteiden saavuttaminen tuottanut talouskasvua vai ei.
Samaan aiheeseen liittyen tilaisuudessa esiteltiin myös Suomen Kestävyyspaneelin julkaisema tuore politiikkaselvitys, joka sisältää ehdotuksen kokonaiskestävyyden mittareista sekä esimerkkejä kestävyysmurroksen rahoitusmahdollisuuksista.
Kohtuusratkaisuista hyvinvointia
Keskustelu kohtuusratkaisuista kattaa makrotalouden päämäärien lisäksi monia muitakin aiheita. Kohtuusratkaisut ja uusi hyvinvointimalli -tilaisuudessa käsiteltiin myös sitä, miten hyvinvointi ymmärretään ja kuinka hyvinvointiyhteiskuntaa ohjataan kohtuuteen perustuvassa yhteiskunnassa.
BIODIFUL-hankkeen tutkija Miia Grenman Turun yliopistosta esitteli tilaisuudessa haastattelututkimusta, jonka tulokset kuvasivat Z-sukupolven asenteiden muutosta 2020-luvun alussa. Tuloksissa korostuvat hyveellisen elämäntavan, kohtuullisuuden ja harmonian tavoittelu arjessa ja kulutuksessa. Toisaalta tuloksissa näkyi myös laaja ympäristöahdistus. Kohtuusratkaisut ja uusi hyvinvointimalli -tilaisuudessa Grenman keskusteli aiheesta europarlamentaarikko Ville Niinistön kanssa.
Ympäristöterveyden ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta nosti esiin planetaarisen terveyden. Lähestymistapa tuo yhteen ihmisten fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä ympäristön tilan. Planetaarinen terveys tunnistaa terveyden ja hyvinvoinnin tekijöitä sekä luonnosta että ihmisen luomista järjestelmistä. Hyvinvoinnin kehittämisessä lähestymistapa huomioi sekä luonnon kantokyvyn että oikeudenmukaisuuden. Grotenfelt-Enegrenin kanssa aiheesta tilaisuudessa keskusteli neuvotteleva virkamies Taina Kulmala valtioneuvoston kansliasta.
Tilaisuuden lopuksi keskustelimme pienryhmissä siitä, miten tilaisuuden osallistujat voivat omissa organisaatioissaan edistää kohtuusajattelua tai -ratkaisuja. Pohdimme myös, kuinka vaikeaa tai helppoa kohtuusratkaisujen käyttöönotto on.
Koko Kohtuusratkaisut ja uusi hyvinvointimalli -tilaisuuden tallenne on katsottavissa Puistokatu 4:n YouTube-tilillä. Lue myös professori Robert Costanzan haastattelu Talouselämän verkkosivuilta (edellyttää kirjautumista sivustolle) ja tilaisuuden koontiartikkeli Puistokatu 4:n verkkosivuilta.
Kuvat: 1. Salla Kässi, Demos Helsinki, 2. Joel Haapamäki, Puistokatu 4, 3. Salla Kässi, Demos Helsinki.